keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Miksi hankimme tuotanto-osuutta?

Naantalin Energian hallituksen puheenjohtaja Matti Rantanen.
Kahdeksan vuotta sitten Naantalissa käytiin aktiivista keskustelua siitä, tuleeko Naantalin Energian olla jatkossakin kaupungin omistama yhtiö vai tulisiko se myydä ja käyttää myynnistä saatava tulo kuntalaisten palvelujen rahoittamiseen. Silloiset päättäjät tulivat äänestyksen jälkeen tulokseen, että yhtiön omistaminen kaupungin toimesta jatkuu ja yhtiötä kehitetään osana kaupunkikonsernia.

Naantalin kaupunki antoi yhtiölle valtuudet lähteä mukaan Fennovoima -hankkeeseen, joka oli yhtiön ensimmäinen tuotanto-osuusinvestointi vuonna 2010.
Tullessani Naantalin Energian hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2013, uusi hallitus määritteli yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen omistaja-arvon kasvattamisen. Yhtiö on perinteisesti toiminut sähkönsiirrossa, sähkönmyynnissä sekä urakoinnissa, mutta tuolloin yhdeksi uudeksi kivijalaksi valittiin tuotanto-osuudet energiantuotannossa.

Omia tuotantolaitos-investointeja yhtiöllä ei ollut resursseja tehdä, eikä se olisi ollut muutoinkaan näin pienessä mittakaavassa järkevää. Näin ollen vaihtoehdoksi tuli kartoittaa verkostojemme kautta mahdollisuuksia ostaa osuuksia olemassa olevista tai tulevista tuotantolaitoksista. Hyvä kumppani löytyi Pohjanmaalta, Katternö -ryhmästä. Tämän ryhmittymän kautta hankimme vuonna 2014 tuulivoimaa ja turve-/biopolttoainepohjaista sähköntuotantoa. Ryhmittymä oli tuttu kumppani jo Fennovoima -päätöksen ajalta, jolloin hankimme osakkuuden Katternö Ydinvoima Oy:n kautta.

Mikä on tuulivoiman hyöty yhtiölle ja omistajalle pitkällä aikavälillä?


Tuulivoima on, valtiolta saatavan tuen johdosta, taloudellisesti kannattava tuotantomuoto, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Tuulivoimapuistot, joissa olemme mukana, kuten Kopsa 1 ja 2 tuovat omistajalle jatkuvaa tuloa sekä lisäävät uusiutuvan energian osuutta Suomessa myytävästä sähköstä.

Lisäksi osakkuusyhtiöllämme Puhuri Oy:llä on vireillä useita hankkeita, jotka aikanaan valmistuessaan tuottavat Naantalin Energialle nousujohteista tuloa. Tämä näkyy sekä asiakkaidemme kilpailukykyisenä sähkönhinnoitteluna että omistajallemme, Naantalin kaupungille, maksettavina osinkoina, jotka jälleen hyödyntävät kaupunkilaisia tasokkaiden palveluiden muodossa.

Onko investointi tuottanut positiivista tulosta?


Ensimmäinen toimintavuosi 2014 oli ennustetusti tappiollinen, kun voimalaitoksia osin vielä rakennettiin. Vuosi 2015 oli jo positiivinen, vaikka päätöstä tehdessä tämäkin arvioitiin tappiolliseksi. Kuluva vuosi sekä tulevat vuodet näyttävät jatkavan positiivista tulovirtaa. Alkuperäinen tuulivoimainvestointi tullaan kattamaan vuosikymmenen vaihteessa, jonka jälkeen investointi tuottaa vielä useita vuosia.

 

Mitä riskejä tuulivoimaan sisältyy?

 

Tuulivoiman suurimmat taloudelliset riskit ovat poliittisia. Kuten olen ylempänä kirjoittanut, on tuulivoimantuotanto kannattavaa pitkälti poliittisen valinnan johdosta, kun tuotantoa on päätetty tukea yhteisistä verovaroista. Nykytilanteessa valtio takaa tuotannolle markkinahinnasta riippumattoman takuuhinnan, jonka tuottaja saa joka tapauksessa sähköstä. Tämän takuun avulla oikein tehty investointi on varmasti kannattava ja tuloksen suuruus riippuu lähinnä tuuliolosuhteista ja laitosten käytännön toiminnan tehokkuudesta sekä kiinteistä kustannuksista.

Nykyinen tukimalli on voimassa toistaiseksi eikä jatkosta ole vielä päätöksiä, tosin viranomainen on jo valmistelemassa uutta tukimallia. Teknologia kehittyy jatkuvasti, jolloin myös myllyjen hyötysuhde paranee ja kustannukset pienenevät. Aikarajaa, milloin tuulivoima olisi kannattavaa ilman tukea, on mahdoton arvioida. Vaikka tuulivoiman tuottamiseen tarvitaan edelleen valtion tukea, tuulivoima on silti yksi taloudellisimmista tavoista lisätä uusiutuvaa energiantuotantoa Suomessa.

Taloudellisen riskin lisäksi hanke voi epäonnistua muutoin, esimerkiksi paikanvalinnan suhteen, jolloin tuulta ei ole riittävästi kannattavaan tuotantoon. Tällainen riski on lähinnä teoreettinen, sillä tuulimittaukset ja investointien arviot tehdään ammattimaisesti.

Kolmantena riskinä on kansalaisten suhtautuminen myllyihin omassa elinympäristössään. Jo nyt useat hankkeet ovat pysähdyksissä valituskierrosten myötä ja valitusprosessit ovat inhimillisesti ymmärrettäviä, mutta taloudellisesti kestämättömiä. Osittain tuon kolmannen riskin vuoksi meidänkin osuutemme sijaitsevat Pohjanmaalla, jossa lupia on saanut ja valituskierrokset ovat olleet lyhyitä. Varsinais-Suomen alueella tilanne on ollut toisenlainen.


Onko yhtiöllä suunnitelmia lisätä tuotanto-osuuksia?

 

Tällä hetkellä Naantalin Energialla ei ole tavoitteena lisätä tuotanto-osuuksia. Strategiaamme on kirjattu, että emme etsi uusia tuotanto-osuuksia, mutta kehitämme olemassa olevia osuuksiamme ja kasvatamme niiden omistaja-arvoa. Toisin sanoen, mikäli nykyiset osakkuusyhtiömme tekevät uusia investointeja, pohdimme me hallituksessa yhdessä omistajien kanssa niiden soveltuvuutta meille ja jokaisesta mahdollisesta investoinnista päätetään erikseen.

Mitä muita tuotanto-osuuksia yhtiöllä on?

 

Kuten tekstin alussa kirjoitin Naantalin Energia on mukana Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeessa. Katternö-ryhmän kautta omistukseen kuuluu myös pieni osuus Kanteleen Voimasta, jolla on sähköntuotantolaitos Haapavedellä. Tuo laitos toimii tällä hetkellä valtion tehoreservivoimalaitoksena eikä siten ole aktiivisessa tuotannossa.

Matti Rantanen
Naantalin Energian hallituksen puheenjohtaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti