torstai 16. helmikuuta 2017

Sähkönkulutus kääntyi taas nousuun Naantalissa

Pitkän hiipumisen jälkeen naantalilaisten sähkönkulutus kääntyi taas nousuun vuonna 2016, jolloin Naantalin Energia siirsi asiakkailleen yhteensä 126,7 miljoonaa kilowattituntia sähköä. Kasvu vuoteen 2015 verrattuna on reilu 3 prosenttia.

Tämä on yhtenevä koko Suomen kulutuksen kanssa. Selvimmin muutos näkyy oheisista graafeista, jossa käyränä on koko maan kulutusmuutos 1980-2016 ja pylväinä Naantalin alueen muutos 1990-2016.





Talvikuukausista tammikuu, marraskuu ja joulukuu olivat kylmiä ja se vaikutti suoraan alueemme sähkönkulutuksen kasvuun. Nähtäväksi jää, onko kasvusuunta nyt pysyvä. Kulutus kasvoi erityisesti yksityistalouksissa sekä pienyrityksissä. Teollisuuden osalta sähkönkulutus pysytteli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2015.

Jakeluhäiriöt vähäisiä

Naantalin Energia voi olla ylpeä omasta häiriöttömyydestään: vuoden 2016 aikana ei alueellamme ollut yhtään keskijänniteverkon (20 kV) pysyvää vikaa! Tämä on poikkeuksellista, tosin ei suuria myrskyjäkään osunut pahimmalla tavalla päällemme.

Keskeytystilastoista erot löytyvät selvästi, mukana on Energiaviraston lukemat keskiarvoina vuosilta 2012-2015:
                          
                                                         Naantalin Energia       Koko maan yhtiöt

- asiakkaan keskeytysaika / vuosi     0,15 tuntia                  3,04 tuntia
- keskeytysten lukumäärä / vuosi      0,89 kpl                      7,13 kpl

Tehdyt verkostoinvestoinnit maakaapelointiin, automaation lisääminen ja riittävä linjanraivaus ovat tässä selvästi tuottaneet tulosta. Asiakkaidemme eduksi.

Aurinkoista kevään alkua!

Pasi

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Asiakkaan etu laatuvalttina


Käyttäjän kannalta paras ratkaisu on sellainen, joka yksinkertaisesti toimii, ja joka toimii yksinkertaisesti. Sähkön käyttäjän kannalta valot syttyvät katkaisijasta ja virta tulee pistorasiasta. Helppouden periaate on itselle tuttu pitkäaikaisena tietotekniikan alan yrittäjänä: tärkeän palvelun toimivuus ei saa aiheuttaa asiakkaalle vaivannäköä. Tätä on palvelumuotoilu parhaimmillaan. Neljä vuotta Naantalin Energian hallituksen jäsenenä on tarjonnut tilaisuuden perehtyä toimialaan, joka on tärkeä osa jokaisen asukkaan ja yrittäjän arkipäivää.

Toimitusvarmuutta ja palvelun joustavuutta

Muutama vuosi sitten ranskalais-suomalaiselle kouluttajaryhmälle korostettu “Pakkaathan mukaasi varaläppärin ja pari akkua” - varustusohjeen perustelut selvisivät toimiessani tietotekniikan tuotekehityksen opettajana Bangladesh’issa. Katujen varsilla olevat sähkölinjat olivat häkellyttäviä. Paikalliset vaikuttivat tottuneilta jatkuviin, päivittäisiin katkoihin ja virtapiikkien aiheuttamiin satunnaisiin konerikkoihin. Sähköt saattoivat palata minuutin tai tunnin kuluttua, mutta toisinaan kärsivällisyyttä tarvittiin huomattavasti enemmän.

Meillä pohjoisilla leveysasteilla katkoja aiheuttavat myrskyt pimentäisivät ja kylmentäisivät joka kodin hyvin nopeasti, joten sähkötolpat ovat taajaan asutuilla kaupunkialueilla nykyään harvinainen näky. Maakaapelointi on kallis investointi, jolla taataan sähkön toimitusvarmuus. Viat ja häiriöt paikannetaan aukottomasti toimivien tietojärjestelmien avulla. Naantalin Energia kykenee korjaamaan viat ripeästi - paikallisesti toimiva yhtiö voi asettaa oman kotikaupunkinsa asukkaat etusijalle. Vaikka yhtiön henkilöstöä on vähän, joustavuudella saavutetaan erinomainen asiakaspalvelu myös poikkeusolosuhteissa. Palvelun katkeamattomuus ja nopeus ovat erityisen tärkeitä yrittäjäasiakkaille, rakentajille ja teollisuudelle.

Ennakoinnissa omat haasteensa

Kilpailutilanne ja markkinat vaikuttavat jokaisen yrityksen toimintaedellytyksiin ja kannattavuuteen. Naantalin Energialla on tuotanto-osuuksia, jotka jakaantuvat niin tuulivoimaan, turpeeseen kuin muihinkin energiamuotoihin. Sähköä ostetaan markkinoilta etukäteen tehtyinä hintakiinnityksinä.
Energiatoimialalla riskien hajauttamisen mallit muistuttavat osaltaan tuttuja futuuri- ja optiomarkkinoiden toimintaa.

Ennakoinnin haasteet ovat tosin monimutkaisempia ja vaikeasti arvattavia: nopea sään kylmeneminen vaikuttaa välittömästi kysyntään, joka puolestaan saa aikaan hyvinkin voimakkaan piikin ostetun raaka-aineen, sähkön, sen hetken hintaan: hinta saattaa päivän aikana moninkertaistua. Kuluttajan sähkölaskuun äkillisellä kysyntäpiikillä ei ole vaikutusta, sillä ulos myytävän energian hinnan muutoksista on asiakkaalle ilmoitettava etukäteen.

Tuloa kaupungin asukkaille 

“Sallittu tuotto” on yksi mielenkiintoisimpia vastaan tulleista teollisuudenalan periaatteista. Yleisissä liiketoimintasuunnitelmien laskentaosioissa ei käsitettä tunneta. Energiatoimiala on tarkoin säännelty ja kannattavuudelle on asetettu yläraja, jonka laskentamallissa huomioidaan tehdyt investoinnit - kuten sähköverkon uudistamisen kustannukset - sekä vallitseva korkotaso. Mikäli yhtiön kannattavuus on sallittua parempi, tulee ylituotto palauttaa asiakkaille hinnanalennuksina.

Tässä mielessä energiayhtiön asiakkuus muistuttaa osuuskunnan jäsenyyttä. Toisaalta kaupungin, eli asukkaiden osakeyhtiö tulouttaa liikevoittonsa osinkoina omistajalleen. Näillä kaupungin kassaan saatavilla tuloilla tuotetaan kaikille kuntalaisille tärkeitä palveluja.

Avoimuus edistää tiedonkulkua

Kilpailukyky-neuvottelujen puitteissa on toivottu henkilöstön edustajan mahdollisuutta olla mukana yhtiön hallituksen työskentelyssä. Itse pidän uudistusta ja käytännön yleistymistä erittäin tervetulleena. Naantalin Energiassa henkilöstön edustajan osallistuminen on ollut toimintatapana jo kauan. Ketterässä ja joustavassa, hyvin johdetussa yrityksessä avoimuuden periaate ei ole riippakivi, vaan keskeinen toimivan tiedonkulun ja luottamuksen kulmakivi.

Valoisaa ja energistä alkanutta vuotta toivottaen,
Kristiina Sunell
Hallituksen jäsen, Naantalin Energia Oy
Puheenjohtaja, Naantalin Yrittäjät ry





torstai 22. joulukuuta 2016

Jouluksi rauhoitumme

Vuosi on ollut vauhdikas niin omalta osaltani kuin yhtiössämme. Töitä on riittänyt ja olemme saaneet paljon hyvää aikaan mm. verkostomme parantamisen ja häiriöiden vähentämisen osalta. Viime vuonna laajensimme verkostoa kaupungin laajentumisen myötä mm. Luonnonmaalla Kukolanvainiossa sekä Haijaisissa sekä jatkoimme katuvalaistuksen muuttamista nykyaikaisiin, turvallisuutta lisääviin ja energiaa säästäviin led-valoihin. Muita isompia työmaitamme olivat Luikkio-Soiniemi, Peräniitty-Riistavuori ja Isotalontie.

Viimeisen vuoden aikana on levinnyt monenlaista levottomuutta maailmalla ja Euroopassa. Uutta on ollut terrorin leviäminen yhä lähemmäs meitä, viimeisimmän osuessa nimenomaan joulun sanomaan ja rauhaan Saksassa. Tuomittavia tekoja, joille emme kuitenkaan saa alistua. Elämän on jatkuttava. Mielenkiintoista on ollut omin silmin havaita, millainen vaikutus näillä teoilla on ollut mm. Pariisin matkailijamääriin: heinäkuussa oli Seinen rannoilla vähemmän ruuhkaista, kuin aiemmilla käynneilläni.

Suomi on monessa mielessä turvallinen lintukoto, jollaisena olemme maatamme jo vuosikymmeniä pitäneet. Toivoa sopii, että näin olisi myös jatkossa. Jouluun liittyy selkeä rauhan sanoma ja sitä tulee vaalia, kukin tavallaan. Tärkeää on irrottautua arjen murheista ja rauhoittua työn ääreltä läheisten pariin. Toivottavasti kaikilla teillä on mahdollisuus viettää joulu läheisten parissa, hyvän ruoan ja juoman ravitsemina.

Me Naantalin Energiassa varmistamme, että pyhien viettonakin sähköt toimivat Naantalissa varmasti ja häiriöttä. Tällä erää ei ole uhkana suuria myrskyjä, joilta toivon mukaan muukin Suomi säästyy.
Näissä tunnelmissa haluan toivottaa itse kullekin Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä menestyksekästä Uutta Vuotta 2017!

Pasi

Lunta tai ei, joulua valmisteltiin Naantalissa ripustamalla kuuseen valot.


keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Miksi hankimme tuotanto-osuutta?

Naantalin Energian hallituksen puheenjohtaja Matti Rantanen.
Kahdeksan vuotta sitten Naantalissa käytiin aktiivista keskustelua siitä, tuleeko Naantalin Energian olla jatkossakin kaupungin omistama yhtiö vai tulisiko se myydä ja käyttää myynnistä saatava tulo kuntalaisten palvelujen rahoittamiseen. Silloiset päättäjät tulivat äänestyksen jälkeen tulokseen, että yhtiön omistaminen kaupungin toimesta jatkuu ja yhtiötä kehitetään osana kaupunkikonsernia.

Naantalin kaupunki antoi yhtiölle valtuudet lähteä mukaan Fennovoima -hankkeeseen, joka oli yhtiön ensimmäinen tuotanto-osuusinvestointi vuonna 2010.
Tullessani Naantalin Energian hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2013, uusi hallitus määritteli yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen omistaja-arvon kasvattamisen. Yhtiö on perinteisesti toiminut sähkönsiirrossa, sähkönmyynnissä sekä urakoinnissa, mutta tuolloin yhdeksi uudeksi kivijalaksi valittiin tuotanto-osuudet energiantuotannossa.

Omia tuotantolaitos-investointeja yhtiöllä ei ollut resursseja tehdä, eikä se olisi ollut muutoinkaan näin pienessä mittakaavassa järkevää. Näin ollen vaihtoehdoksi tuli kartoittaa verkostojemme kautta mahdollisuuksia ostaa osuuksia olemassa olevista tai tulevista tuotantolaitoksista. Hyvä kumppani löytyi Pohjanmaalta, Katternö -ryhmästä. Tämän ryhmittymän kautta hankimme vuonna 2014 tuulivoimaa ja turve-/biopolttoainepohjaista sähköntuotantoa. Ryhmittymä oli tuttu kumppani jo Fennovoima -päätöksen ajalta, jolloin hankimme osakkuuden Katternö Ydinvoima Oy:n kautta.

Mikä on tuulivoiman hyöty yhtiölle ja omistajalle pitkällä aikavälillä?


Tuulivoima on, valtiolta saatavan tuen johdosta, taloudellisesti kannattava tuotantomuoto, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Tuulivoimapuistot, joissa olemme mukana, kuten Kopsa 1 ja 2 tuovat omistajalle jatkuvaa tuloa sekä lisäävät uusiutuvan energian osuutta Suomessa myytävästä sähköstä.

Lisäksi osakkuusyhtiöllämme Puhuri Oy:llä on vireillä useita hankkeita, jotka aikanaan valmistuessaan tuottavat Naantalin Energialle nousujohteista tuloa. Tämä näkyy sekä asiakkaidemme kilpailukykyisenä sähkönhinnoitteluna että omistajallemme, Naantalin kaupungille, maksettavina osinkoina, jotka jälleen hyödyntävät kaupunkilaisia tasokkaiden palveluiden muodossa.

Onko investointi tuottanut positiivista tulosta?


Ensimmäinen toimintavuosi 2014 oli ennustetusti tappiollinen, kun voimalaitoksia osin vielä rakennettiin. Vuosi 2015 oli jo positiivinen, vaikka päätöstä tehdessä tämäkin arvioitiin tappiolliseksi. Kuluva vuosi sekä tulevat vuodet näyttävät jatkavan positiivista tulovirtaa. Alkuperäinen tuulivoimainvestointi tullaan kattamaan vuosikymmenen vaihteessa, jonka jälkeen investointi tuottaa vielä useita vuosia.

 

Mitä riskejä tuulivoimaan sisältyy?

 

Tuulivoiman suurimmat taloudelliset riskit ovat poliittisia. Kuten olen ylempänä kirjoittanut, on tuulivoimantuotanto kannattavaa pitkälti poliittisen valinnan johdosta, kun tuotantoa on päätetty tukea yhteisistä verovaroista. Nykytilanteessa valtio takaa tuotannolle markkinahinnasta riippumattoman takuuhinnan, jonka tuottaja saa joka tapauksessa sähköstä. Tämän takuun avulla oikein tehty investointi on varmasti kannattava ja tuloksen suuruus riippuu lähinnä tuuliolosuhteista ja laitosten käytännön toiminnan tehokkuudesta sekä kiinteistä kustannuksista.

Nykyinen tukimalli on voimassa toistaiseksi eikä jatkosta ole vielä päätöksiä, tosin viranomainen on jo valmistelemassa uutta tukimallia. Teknologia kehittyy jatkuvasti, jolloin myös myllyjen hyötysuhde paranee ja kustannukset pienenevät. Aikarajaa, milloin tuulivoima olisi kannattavaa ilman tukea, on mahdoton arvioida. Vaikka tuulivoiman tuottamiseen tarvitaan edelleen valtion tukea, tuulivoima on silti yksi taloudellisimmista tavoista lisätä uusiutuvaa energiantuotantoa Suomessa.

Taloudellisen riskin lisäksi hanke voi epäonnistua muutoin, esimerkiksi paikanvalinnan suhteen, jolloin tuulta ei ole riittävästi kannattavaan tuotantoon. Tällainen riski on lähinnä teoreettinen, sillä tuulimittaukset ja investointien arviot tehdään ammattimaisesti.

Kolmantena riskinä on kansalaisten suhtautuminen myllyihin omassa elinympäristössään. Jo nyt useat hankkeet ovat pysähdyksissä valituskierrosten myötä ja valitusprosessit ovat inhimillisesti ymmärrettäviä, mutta taloudellisesti kestämättömiä. Osittain tuon kolmannen riskin vuoksi meidänkin osuutemme sijaitsevat Pohjanmaalla, jossa lupia on saanut ja valituskierrokset ovat olleet lyhyitä. Varsinais-Suomen alueella tilanne on ollut toisenlainen.


Onko yhtiöllä suunnitelmia lisätä tuotanto-osuuksia?

 

Tällä hetkellä Naantalin Energialla ei ole tavoitteena lisätä tuotanto-osuuksia. Strategiaamme on kirjattu, että emme etsi uusia tuotanto-osuuksia, mutta kehitämme olemassa olevia osuuksiamme ja kasvatamme niiden omistaja-arvoa. Toisin sanoen, mikäli nykyiset osakkuusyhtiömme tekevät uusia investointeja, pohdimme me hallituksessa yhdessä omistajien kanssa niiden soveltuvuutta meille ja jokaisesta mahdollisesta investoinnista päätetään erikseen.

Mitä muita tuotanto-osuuksia yhtiöllä on?

 

Kuten tekstin alussa kirjoitin Naantalin Energia on mukana Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeessa. Katternö-ryhmän kautta omistukseen kuuluu myös pieni osuus Kanteleen Voimasta, jolla on sähköntuotantolaitos Haapavedellä. Tuo laitos toimii tällä hetkellä valtion tehoreservivoimalaitoksena eikä siten ole aktiivisessa tuotannossa.

Matti Rantanen
Naantalin Energian hallituksen puheenjohtaja

maanantai 5. syyskuuta 2016

Aurinkokaupungista aurinkoenergiaa

Ville Artiola asentamassa Naantalin Energian
aurinkopaneeleja syksyllä 2014.
Aurinkoa saatiin tänä kesänä yllin kyllin – hieno kesä kaiken kaikkiaan. Tämä tietää hyvää meidän kaikkien keholle ja mielelle!

Aurinko on elämää ylläpitävä voima ja nykytekniikalla sitä osaamme jo kaapata riittävästi käyttöön. Kesä oli hyvä myös aurinkopaneeleita käyttäville kotitalouksille: sähköä on tuotettu kaikki aurinkoiset ja vähän pilvisemmätkin päivät.

Aurinkovoima on yksi osa tulevaisuuden ja nykypäivän hiilidioksidivapaata energiakokonaisuutta. Laitteet ovat tulleet tehokkaammiksi ja hinnat houkuttelevimmiksi, joten ei ole mikään ihme, että aihe kiinnostaa. Järkevintä on mitoittaa kotitalouden järjestelmä niin, että sähkö kuluisi aika tarkasti omassa käytössä. Näin saa myös parhaimman hintaedun, koska tuotetun sähkön osalta ei tarvitse enää maksaa sähkön siirtohintaa ja veroja.

Aurinkopaneeleja harkitsevan tulee ottaa yhteys meihin mahdollisimman ajoissa, jotta voimme varmistaa onko järjestelmä käytettävissä sähköverkon rinnalla ja täyttääkö se turvallisuusmääräykset.
Kaava-alueilla tulee lisäksi selvittää, onko kaupungilla sanottavaa aurinkopaneelien sopimisesta rakennuksen julkisivuun. Kotitaloudet voivat hyödyntää aurinkopaneelin asennustyöt myös kotitalousvähennyksinä.

Yhtiömme on hinnoitellut mahdollisen aurinkoenergian ylijäämän ostohinnan. Yleensä nämä ”ylijäämä-kilowattitunnit” ovat vähäisiä ja niistä saatava hyvitys ei ole suuren suuri. Käytämme hinnoittelussa alalla yleistä markkinaehtoista ja läpinäkyvää tapaa: pörssihinnasta vähennetään oma välityspalkkiomme (0,3 snt/kWh). Tuotannon hinta hyvitetään sitten asiakkaan energialaskussa, jossa tämä näkyy omana rivinä.

Naantalin Energialla on ollut jo puolitoista vuotta koekäytössä paneelit autotallin katolla ja laitteisto on toiminut hyvin. Ohessa on kuva asennustöistä parin vuoden takaa.

Aurinkoista alkusyksyä!

Pasi

tiistai 24. toukokuuta 2016

Alennetut hinnat ovat kilpailukykyiset!

Yhtiöllämme on kolmenlaisia sähkönmyyntituotteita:
  • ns. toimitusvelvollisia, jatkuvasti voimassa olevia sopimuksia
  • määräaikaisia tuotteita yhdelle ja kahdelle vuodelle
  • ja markkinahintaan sidonnaisia, vaihtuvahintaisia spot- ja kvartaalituotteita

Alensimme juuri määräaikaisten tuotteiden hintoja. Tällä hetkellä jatkuvalla sopimuksella olevien asiakkaidemme kannattaa ilman muuta harkita vaihtoa. Hintaero on tällä hetkellä merkittävä, esimerkkinä yleissähkön yksikköhinnat:
  • 2 v. määräaikainen: perusmaksu 3,00 €/kk ja energia 4,05 snt/kWh
  • jatkuva sopimus: perusmaksu 3,00 €/kk ja energia  5,70 snt/kWh
Olemme markkinoineet vaihtoehtoisia hintojamme asiakkaille menevissä sopimuskirjeissä ja nettisivuilla. Osaa sähkön myyntihinta kiinnostaa kovastikin, mutta suurelle osalle on tärkeintä, että sähkö tulee varmasti ja turvallisesti perille sekä on hinnoittelultaan järkevää.

Aktiivinen ja osin aggressiivinen puhelinmyynti on ollut kilpailijoiden välineenä jo jonkin aikaa. Näissä tilanteissa on tärkeää pitää maltti mielessä – harva muistaa omaa energian hintaansa tuossa tilanteessa. Vertailu on paikallaan, jotta tulee varmuus siitä, mitä ja millä argumentein sähköä ollaan kauppaamassa.

Paikallinen ei ole aina halvin, mutta kilpailukykyinen kuitenkin :)

Hyvää kesäaikaa,
Pasi

PS. Oletko jo Naantalin Energian uutiskirjeen tilaaja? Jos et, voit tilata uutisemme täältä. 
Ajankohtaisia uutisiamme löydät blogin lisäksi nettisivuiltamme sekä Facebook-sivuiltamme

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Sähkön hinnoittelussa muutos eli alennus!

Sähkön markkinahinta on jatkanut edelleen laskuaan. Tätä suhdannetta on jatkunut jo neljättä vuotta ja koko ala on hieman ihmeissään, mihin tämä johtaa.

Maamme tarvitsee edelleen sähköä ja tämänkaltainen hintakehitys ei lupaile hyvää energia-alan investoinneille. Uutta voimantuotantoa tarvitaan, siitä on hyvänä esimerkkinä TSE:n monipolttoainelaitos Naantalissa. Haastetta on tuottaa energiaa näillä markkinahinnoilla! Tämä koskee kaikkia tuotantomuotoja, ainoita poikkeuksia on tuulivoima, joka saa tukea valtiolta ns. syöttötariffilla.

Sähkön myyntihinta kiinnostaa asiakkaita ja varsinkin nyt, kun hinta on ollut pitkään halpa, riittää meilläkin tarjouksen kyselijöitä. Hyvä niin. Monet kilpailijoistamme ovat aktiivisia myyntityössään ja aggressiivisen puhelinmyynnin rinnalle on tullut tekstiviestimarkkinointi.

Kuva aamulenkiltä 4.5.2016 Kultarannan suuntaan.
Näissä tilanteissa asiakkailta kysytään malttia, sillä pieni vertailu on varmasti paikallaan. Puhelimessa kuultuna yksikköhintojen erot saattavat tuntua suurilta, mutta kun sen laskee koko vuoden sähkönkulutuksella, niin erot jäävät usein vain kymppeihin vuodessa. Sähkölämmittäjillä saattaa toki olla suurempiakin vaihteluita.

Meidän tavoitteemme on olla kilpailukykyinen, mutta ei halvin. Siinä ei olisi liiketaloudellisesti mitään järkeä. Katteet sähkön myynnissä ovat erittäin pienet, niistä eivät yhtiöt vain paljon puhu. Esimerkkinä mainittakoon, että oman yhtiömme osalta sähkön myyntiliiketoiminta on liikevaihdoltaan noin neljä-viisi miljoonaa euroa vuodessa, mutta tulos tästä on vain joitain kymmeniä tuhansia.

Yhtiömme seuraa markkinahinnan kehitystä ja reagoimme muutoksiin suoraan. Nyt olemme laskeneet määräaikaisia sähkön myyntihintoja keskimäärin n. 10 %:lla toukokuussa. Uudet hintamme ovat sitten voimassa vuoden 2018 kesäkuun loppuun. Viimeksi olemme alentaneet näiden tuotteiden hintoja syksyllä 2015. Toistaiseksi voimassa olevia hintoja laskimme 1.3.2016 alkaen.
Aurinkoista kevättä oheisen aamulenkillä ottamani kuvan saattelemana.

Pasi Haarala